Lasten oikeuksista

Eilen vietettiin Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Tänä vuonna lapsen oikeuksia on erityinen syy juhlia, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Sopimus sisältää 54 artiklaa, mutta moniko meistä aikuisista oikeasti tietää mitä siihen on kirjattu ja mitä olemme lapsille luvanneet.

JHL:n Varsinais-Suomen koulunkäynnin ohjaajien verkostona haluamme nostaa muutaman kohdan aikuisten mietittäväksi.

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kulmakivistä. Suurimpia esteitä lasten ja nuorten osallisuudelle ovat aikuisten osaamisen ja tiedon puute sekä asenteet. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä pienten lasten osallisuutta tulee vahvistaa. Erilaisille ja erilaisista lähtökohdista ponnistaville lapsille on tarjottava mahdollisuus ilmaista näkemyksensä heille itselleen sopivalla tavalla. Lasten kuuleminen ja näkemysten huomioon ottaminen on ihan kaikkien aikuisten ja ammattilaisten tehtävä.

Yli 100 000 Suomessa asuvaa lasta elää pienituloisissa kotitalouksissa. Lapsiperheiden köyhyyttä ei tule vähätellä, sillä köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia ja häpeää sekä lisää mielenterveysongelmia. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä.

Syrjimättömyys on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista. Haluamme herättää myös aikuisia pohtimaan suhdettaan erilaisuuteen. Syrjintä on erityisen haitallista lapsille ja nuorille. Se aiheuttaa pahoinvointia ja yksinäisyyttä ja vaikuttaa negatiivisesti lasten ja nuorten identiteettiin sekä itsetuntoon ja sitä kautta terveyteen. Syrjinnän kohteeksi joutuvat usein ryhmät, joihin kohdistuu ennakkoluuloja ja stereotypioita.

Yhteiskunta on jakautunut eri leireihin eikä vuoropuhelua käydä varsinkaan sosiaalisessa mediassa kovin sivistyneesti. Aikuisten pitää ymmärtää, että vihapuheilla ja vastakkainasettelulla siirrämme ennakkoluulojamme lapsiin, vaikka meidän tulisi opettaa mitä tarkoittaa monikulttuurisuus ja tasa-arvo. Aikuisten täytyy suojella lapsia huonolta kohtelulta sillä lapsilla on oikeus hyvään elämään. Aikuisten täytyy aina ajatella mikä on lapselle parasta, kun he päättävät lapsen asioista.

Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin. Oikeus ei vielä täysin toteudu. Suomessakin on lapsia ja nuoria, joilla ei ole pääsyä kulttuurin ja taiteen pariin ja huolettoman vapaa-ajan viettoon. Toisaalta tuntuu, että aikuiset tekevät lastenkin elämästä hyvin hektistä, jolloin heille ei jää riittävästi aikaa leikkiin ja lepoon.

Lapsen vanhempien täytyy huolehtia lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Lapsella ja nuorella on oikeus yhteiseen aikaan vanhempien kanssa ja tulla näin myös kuulluksi. Seuraavan kerran, kun kuulet itsesi sanovan lapselle ”odota hetki” tai ”ihan kohta”, niin mieti onko se kännykän selailu tai pyykkikoneen täyttö niin tärkeää, että ohitat lapsesi oikeuden lupauksiin, jotka olet antanut.

Lapsi ja nuori ansaitsee sen, että kohtaan hänet ja annat hänelle aikaa.

Meidän on itse pidettävä kiinni kaikista pienistä sekä suurista lupauksista, jotka annamme lapselle sekä tiedostaa myös ne lupaukset, jotka on tehty neuvottelupöydissä maailmalla. Eräs suurimmista lupauksista, jonka olemme yhteiskuntana lapsille antaneet, on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Sanna Pihakivi
puheenjohtaja, JHL Varsinais-Suomen KKO-verkosto

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*