Viimeinen sammuttaa valot?

Ainahan minä tämän kaupungin touhuja olen ihmetellyt, mutta nyt näyttää kyllä siltä, että Hölmölän päättäjillä alkaa olla tikat heitetty.

Vuosi toisensa jälkeen saa epäuskoisena monttu auki kunnanlehteä tuijottaa, kuin katusoittaja pullonkorkkia kitarakotelossaan.

Paraisten Kuulutusten numerossa 34 kerrottiin torviorkesterin viimeisimmästä älynväläyksestä, joka on katuvalojen sammuttaminen asemakaava-alueen ulkopuolelta osana säästöohjelmaa.

Yhteensä n. 14 kilometriä haja-asutusalueiden huonosti valaistuista teistä pimenee tämän neronleimauksen ansiosta kokonaan.

Syyksi tälle kuningasidealle kerrotaan vanhentuneen valaistuksen uusimistarve, johon ei, yllätys-yllätys, löydy rahaa.

”Ongelma on tarvittavassa 450–500 000 euron investoinnissa”.

Ei se ongelma siinä investoinnissa ole, vaan siinä, että tonttuparvi on tunaroinut ja yllätetään jälleen kerran sammarit nilkoissa, kun se jätös on jo osunut tuulettimeen.

Se, että elohopealamppujen markkinoille tuominen 13.4.2015 jälkeen kiellettiin EU-asetuksella jo vuonna 2009 ja yhdeksän vuotta myöhemmin tonttulassa tehdään päätös, että painopiste tässäkin asiassa on asemakaava-alueella, kielii kyllä siitä, että sketsihahmot ovat nukkuneet yhdeksän vuotta ruususen unta.

On se kyllä tuo tylsänä pidetty poliitikkona olemisen teeskentely lopulta kuitenkin mielenkiintoinen toimi, ei yhtään samanlaista päivää.

No ei varmana olekaan. Yllätyksiä kerrasta toiseen.

Yksitoikkoista on takuulla kuitenkin se, etteivät ne tässä kylässä koskaan ole positiivisia.

Ja ensimmäisenä ilmaisena vinkkinä vielä, että ennen kuin tukehdutte tuohon hylkäämäänne puolen miljoonan investointiin, niin jakakaapa se vaikka useammalle vuodelle, kyllä me täällä sikaosastolla hieman vanhemmilla lampuilla vielä muutamia vuosia pärjätään.

Onhan siihen kuitenkin jo totuttu, ettei täällä mikään kehity, mutta perä edellä puuhun kiipeämistä tulisi nyt kuitenkin välttää.

Lontoossa oli ensimmäiset katuvalot käytössä pormestarin määräyksellä jo vuonna 1417.

Paraisilla odotetaan hiipuvalla toivolla sitä, että milloinkahan ne meidän pormestarit putoavat puusta.

Myönnetty sentään on, että tievalaistuksen heikkeneminen johtaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden heikkenemiseen.

Omaan tajuntaani ei kuitenkaan edes takomalla uppoa se, miten katuvalaistusta voi kutsua heikoksi, jos sitä ei ole lainkaan?

Kirkasotsaisena ja positiivisuuteen taipuvaisena henkilönä voisin toki kääntää tämän vaikka niin, että koko Parainen on valaistu. Vaikkakin heikennein valoin.

Käykääpä nyt joku tohelo sieltä lasipalatsistanne marras-joulukuun sateella toteamassa vaikkapa Lielahden perämetsässä, kuinka paljon heikentynyt on katuvalaistus, jota ei ole.

Samalla voitte jättää lapsenne tienposkeen kehottaen heitä kävelemään taksipysäkille toivoen, ettei se valotta kaahaava rattijuoppo ole juuri nyt liikenteessä.

Ja nyt kun näitä loistavia ideoita kerran taas esitellään, niin tässä on teille ilmainen vinkki nro. 2, teollisuudestakin tuttu.

Voisitteko siinä teidän telkänpöntön julkisivuremontin (johon kyllä löytyy rahaa) yhteydessä pyytää sähkömiestä vetämään siihen kellon viereen yhden ylimääräisen sähkönsyötön uudelle valotaululle, joka näyttää tapaturmattomien päivien lukumäärän asemakaava-alueen ulkopuolisessa liikenteessä?

Jokaisena säkkipimeänä aamuna, kun saavutte salkkuinenne ja sateenvarjoinenne sadetta kiroten sitä valaistua pysäköintialuetta kipittäen autoltanne töihin ja valotaululla oleva luku ei ole edellisestä päivästä kasvanut, voitte huokaista helpotuksesta, sillä taas on säästetty yhden päivän verran lisää ja päätös, että ”painopiste tässä asiassa on asemakaava-alueella” oli oikea.

Kovin on ihmishenki Paraisilla halpa, mutta siitäkin huolimatta se on meille tomppeleiden painopisteen ulkopuolella asuville yhtä tärkeä kuin painopistealueellanne asuville, vaikka te viisaammat yritätte meille muuta uskotella.

Heristän teille sormea ja sanon: Ei-ei, ei mene näin helpolla läpi.

Kompastuin sattumalta tuolla netissä mielenkiintoiseen, tai itse asiassa ihmetystä herättävään pumaskaan nimeltä ”Paraisten kaupungin toimintasuunnitelma 2018–2021”.

Se löytyy siis netistä ja sen voi jokainen sieltä etsiä, minä kaivoin sieltä muutaman hullunkurisen jutun, joita mielelläni peilaan tuohon tumpeloiden tekemään päätöksen.

Joitakin suunnitelmia ajattelin ihmetellä ihan muuten vaan.

Meidän maalaistollojen turvallisuuden parantamiseen, tai edes pitämiseen aiemmalla tasolla ei rahat riitä, mutta nämä painopistealueella sijaitsevat rahareiät ovat tärkeitä kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja luovuudelle.

Sivulta 2/16 löytyy seuraava kohta:

”Jalankulku- ja pyöräilyväylät suunnitellaan niin, että kouluihin, työpaikoille ja vapaa-ajanharrastuksiin voi kulkea jalkaisin tai pyörällä ympäri vuoden. Priorisoimme turvallisten jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelun alueilla, joissa lapset ja ikääntyneet liikkuvat eniten. Tärkeimpiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä pidetään kunnossa ja hoidetaan niin, että ne mahdollistavat arkiliikunnan kaikkina vuodenaikoina.

Vaikutus: Kehittynyt jalankulku- ja pyöräilyväylien verkko mahdollistaa arkiliikunnan ja kannustaa siihen sekä lisää turvallisuutta.”

Näin. Priorisointi, liikuntaan kannustaminen ja turvallisuus mainittu. Naurattaa niin, että siirryn eteenpäin.

Sivulla 9/16 on otsikko, joka tipautti minut lopulta tuolilta:

”Lisää valaistusta kaupunkikuvaan

Kaupunkilaisten houkuttelemiseksi liikkumaan keskustassa tarvitaan kauniita valoinstallaatioita, jotka valaisevat pimeänä vuodenaikana.

Perustetaan erityisiä valoreittejä. Katukuvaan ja puistoihin asennetaan valotaideteoksia. Kummelit valaistaan. Reitti louhoksen näköalapaikalle valaistaan.

Aikataulu: 1–5 vuotta

Mittarit: Uusien valoinstallaatioiden määrä”

Painopistealueiden ulkopuolella ei olla turhan nirsoja, eikä täällä Lindforsin valohimmeleistä haaveilla, mut an ny ees yks pien vaivane lamppu ku pelottaa nii kovast.

Tuossa yllä mainitut kummelit ovat ne likaiset ja rikkipotkitut kalkkikivikasat, joita löytyy Saaristotien varrelta.

Kömmittyäni lattialta takaisin tuolille purskahdin itkuun tajuttuani, että noilla jätekivikasoillakin on enemmän arvoa despoottien silmissä kuin meillä painopisteettömillä raasuilla.

Sivulta 11/16 löytyy lause: ”Pieniä surrealistisia taideteoksia sijoitetaan eri puolille keskustaa.”

Toivottavasti nämä myös valaistaan, ettei mene kulttuuri hukkaan kuin ihmishenki maaseudulla.

Viimeinen kohta, jonka mainitsen, löytyy sivulta 12/16:

”Suntti – elämä soljuu täällä rauhallisemmin ja mukavammin

Kaupungin halki virtaava vesi on mahdollisuuksien lähde, se on elinhermo ja nähtävyys.

Suntista kehitetään vesiväylä. Rannan kävelyreitit kunnostetaan molemmin puolin ja reunukset siistitään. Reunarakenteet korjataan niin, että maihin nouseminen on helppoa. Kävelyreitit, reunukset ja sillat valaistaan. Ja miksei Sunttia voitaisi koristaa erilaisilla mielenkiintoisilla jutuilla?”

Tämä on taas sellaista soopaa, ettei paremmasta väliä.

Kenelle tai mille tuo vesiväylä on tarkoitettu?

Pienille ja surrealistisille veneille, jotka mahtuvat uusimman, mutta matalimman sillan alta?

Ja tottahan toki kaikki valaistaan, onhan Suntti sillä painopistealueella.

Ilmaisena vinkkinä nro. 3 annan teille seuraavan neuvon.

Ruopatkaa tämä ns. vesiväylä ja niittäkää samassa siltojen edustoilta ne näkyvyyttä estävät kaislat.

Ei kun anteeksi, nämä liittyvätkin turvallisuuteen, turhia höpö-höpö-juttuja, unohdetaan ne.

Koristellaan ja valaistaan me vaan.

Yhtenä erilaisena ja mielenkiintoisena juttuna, jolla koristaa Sunttia ehdotan ilmaisena vinkkinä nro. 4 muistolaattaa, johon kaiverretaan painopistealueenne ulkopuolella pimeässä tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden ja menehtyneiden nimet.

Sopiva paikka laatalle olisi mielestäni valaistun Perhetalo Ankkurin edustalla Suntin reunalla.

Sana ’perhe’ jotenkin symboloi niitä lapsia, jotka ovat jatkossa pakotettuja liikkumaan entistäkin vaarallisemmilla teillä hölmöläisten hukkaamien rahojen takia.

Lopuksi haluan auttaa teitä viimeisellä ilmaisella vinkilläni.

Eikö olekin hienoa? Ei tähän kalliita työryhmiä tarvita, sillä tämä käytännöllinen ja vinkki nro. 5 tuli mieleeni tuosta yo. sanasta hölmöläinen.

Me kaikki painopistealueenne ulkopuolella Muddaisten-, Vånon-, Sydmon-, Kårlahden-, Lielahden- ja Lemlahdentiellä liikkuvat voimme kantaa kortemme kekoon, kun kerran Hölmölässä asumme.

Nyt kun aamut ja illat pimenevät otamme jokainen säkin mukaan autoihimme ja aina kun vierailemme painopistealueellanne esim. ostoksilla, jossa valoa on yllin kyllin, täytämme säkkimme valolla ja kuljetamme sen mukanamme painopistealueenne ulkopuolelle, jossa asumme, samalla kirkastaen heikentyneitä katuvalojamme.

Uskollisena hölmöläisenä voisin jopa alkaa käydä Kaarinassa asioilla, jolloin voisin samalla kähveltää sieltä valoa kuluttamatta Hölmölän kallista valoa.

Kokemuksesta tiedän, että Kaarinassa on huomattavasti enemmän valoa kuin Hölmölässä, eikä kukaan siellä huomaa, jos tuon sitä säkissäni vähän myös tänne.

Helpottaakseni tätä tehtävää voin myös samalla kuljettaa pimeyttä pois täältä painopistealueen ulkopuolelta ja ripotella sen vaivihkaa Kaarinan puolelle ennen kuin taas täytän säkkini salaa valolla.

Nisse Venho