Sillat

Kauan sitten Kalakoulu koordinoi ympäristökasvatusprojektia johon osallistui kouluja Romaniasta ja Ranskasta. EU rahoitti projektia mikä tarkoitti, että rahaa oli vähän. Ranskalaiset lensivät ensimmäiseen kokoukseen Paraisille Ryan Airillä ja tarvitsivat kuljetuksen Pirkkalan kentältä Tampereelta jossa olin heitä vastassa klo 23 illalla. Vieraat olivat väsyneitä ja nukahtivat melkein heti lähdettyämme Paraista kohti.

Kun tulimme Empon tienhaaraan herätin heidät, jotta he saisivat nähdä suuren ja komean sillan. Kirjalansalmen sillan vaijeriniput olivat saaneet uuden valaistuksen ja silta oli todella hyvän näköinen. Oppilaat ja opettajat katsoivat siltaa pakosta, mutta kommentteja ei kuulunut.

Vuosien kuluessa olen moneen kertaan punninnut argumentteja puolesta ja vastaan ja olen nyt valmis hyväksymään sillan!

Vuotta myöhemmin järjestettiin koordinointikokous Ranskassa. Lensin Montpellierin kentälle Välimeren rannikolle josta isännät noutivat minut. Kun olimme ohittaneet Millaun kaupungin oli edessämme 2,6 km pitkä silta joka ramppeineen oli yli 4 km!

Silta ylittää syvän laakson ja sillan kansi kulkee niin korkealla, että Eiffeltorni mahtuisi sen alle. Silloin todella häpesin, että olin herättänyt ranskalaiset katsomaan Kirjalansalmen siltaa!

Olisihan meilläkin voinut olla suuri ja komea silta Paraisilla. 90-luvun puolivälissä Tielaitos oli laatinut suunnitelman Paraisten ja Nauvon väliselle kiinteälle tieyhteydelle. Vaihtoehdot olivat vinoköysisilta ja tunneli. Vaihtoehdoista käytiin vilkasta keskustelua lehdissä.

Moni koki ajamisen tunnelissa meren alla epämiellyttävänä, toiset eivät halunneet ajaa tiellä joka kulkee samalla korkeudella kuin Tuomiokirkon kello. Tunnelin ajoaukko olisi sijainnut metsässä kuten poistuminenkin. Autoilijat eivät olisi huomanneet siirtyneensä saaristoon. Silta taas olisi pilannut Airiston kansallismaiseman!

Ympäristölautakunta oli ensimmäinen taho joka otti kantaa vaihtoehtoihin. Lautakuntaan kuului 11 jäsentä, mutta yksi oli poissa. Äänet jakaantuivat 5–5 ja puheenjohtajan ääni ratkaisi. Minä olin puheenjohtaja ja äänestin tunnelia mikä oli lautakunnan päätös.

Seuraavaksi asia siirtyi valtuustoon johon kuului 35 jäsentä, joista yksi äänesti tyhjää. Äänet menivät tasan 17–17 ja puheenjohtajan, Folke Öhmanin, ääni ratkaisi sillan eduksi.
Myös Nauvossa ja Korppoossa valtuustot äänestivät sillan puolesta, houtskarilaisille oli tärkeintä saada kiinteä yhteys, joko silta tai tunneli.

Tielaitos peruuntui, jos tunneli ei kelpaa ei tule kiinteää yhteyttä, silta on liian kallis. Ole Norrback oli liikenneministeri ja viimeisinä ministeripäivinään hän teki päätöksen, että tulevan suunnittelun tulee lähteä siltavaihtoehdosta.

Tämä päätös toimi suunnittelun jarruna kaksikymmentä vuotta. Muutama vuosi sitten suunnittelu nytkähti eteenpäin, mutta Hailuodon sillan suunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että se oli toteuttamisvalmis. Saaren 961 asukasta saavat 8,4 km pitkän sillan 150 miljoonan hintaan. Sillan rakentaminen alkaa todennäköisesti vielä tänä vuonna.

Paraisilla on Hessundin ja Kirjalansalmen sillat pakko uusia. Nämä Tielaitoksen satsaukset siltoihin varmaankin siirtävät Paraisten ja Nauvon välisen kiinteän tieyhteyden pitkälle tulevaisuuteen.

Vuosien kuluessa olen moneen kertaan punninnut argumentteja puolesta ja vastaan ja olen nyt valmis hyväksymään sillan!

Kari Penttinen
Biologi, Kalakoulun entinen rehtori

1 Kommentti

  1. On hyvä, ettei kumpaakaan, siltaa eikä tunnelia ole vielä rakennettu. Silta olisi kuitenkin yhtä pelottavan kapea kuin muutkin viime vuosikymmeninä rakennetut saariston sillat ja tunneli olisi ahdistava olkoon kuinka iso tahansa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*