Seurakuntavaalit eivät yleensä nouse kovinkaan isosti otsikoihin, mutta siitä huolimatta tulevan neljävuotiskauden (2019–2022) aikana tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka omalta osaltaan vaikuttavat useimpiin seurakunnan jäseniin.
Päätöksiä tehdään osin kiinteistöistä ja henkilöstöresursseista, osin puolestaan oman seurakunnan toiminnasta kuten vaikkapa lasten leireistä, kuorotoiminnasta, lapsi- ja nuorisotyöstä sekä diakoniasta.
Seurakuntavaalit Paraisilla
- Ennakkoäänestys toimitetaan 6.–10. marraskuuta.
- Vaalipäivä 18. marraskuuta.
- Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon (värillinen äänestyslippu) valitaan 12 jäsentä, ehdokkaita on 21.
- Paraisten seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon (valkoinen äänestyslippu) valitaan 11 jäsentä suomalaisesta seurakunnasta (ehdokkaita 21) ja 20 jäsentä ruotsinkielisestä seurakunnasta (33 ehdokasta).
- Ehdokkaat asettuvat eri valitsijamiesyhdistysten listoille. Nämä noudattavat yleensä melko pitkälti perinteisiä puoluepoliittisia linjauksia.
- Edellisten seurakuntavaalien äänestysprosentti oli 11,8 %.
- Seurakuntavaaleissa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää.
Kiinnostus lisääntynyt
Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen on tyytyväinen oman seurakunnan ehdokasasetteluun.
– Kun meillä on aikaisemmin ollut vain kaksi listaa, listoja on nyt neljä. Partiolaiset asettivat yhden ehdokkaan ja vihreät ovat uusina mukana tällä kertaa, joten kiinnostusta selvästi on olemassa luottamustoimintaa kohtaan, Kopperoinen toteaa.
Vaikka äänestysprosentti suomalaisen seurakunnan osalta oli viime seurakuntavaaleissa 2014 vaivaiset 11,8 prosenttia, ei Kopperoinen ole huolissaan. Trendi on kuitenkin ollut nouseva, sillä sitä edeltävällä kerralla prosentti oli vielä alhaisempi.
– Toki toivon, että useampi seurakuntalainen käy äänestämässä. Onhan äänestysvilkkaus hyvä mittari, mutta ei lainkaan ainoa. Korkea äänestysprosentti voi myös kieliä jännitteistä seurakunnan sisällä. Koen, että meillä seurakuntatoiminta voi hyvin ja nauttii arvostusta.
Kopperoisen mukaan työn jatkuvuuden varmistaminen ja näkyvyyden lisääminen ovat oman seurakunnan osalta suurimmat haasteet.
– Mielestäni seurakunnassa on hyvä tunne tehdä työtä, eikä meillä ole tulevan neljävuotiskauden osalta mitään kipukohdetta tai kriisialuetta näkyvissä. Kun perustat ovat kunnossa, voimme palvella seurakuntalaisia mahdollisimman hyvin, hän toteaa.
Hyvinvoiva seurakuntayhtymä
Mitä tulee yhteisen kirkkovaltuuston toimintaan, Kopperoinen näkee kaikesta huolimatta Paraisten seurakuntayhtymän voivan taloudellisesti suhteellisen hyvin.
– Meillä ei ole näköpiirissä esimerkiksi laskevien verovarojen johdosta tapahtuvia irtisanomisia ja yt-menettelyjä. Kiinteistöpuoli tulee todennäköisesti olemaan eräs mielenkiintoinen osa-alue, sillä seurakuntayhtymä palkkasi vastikään kiinteistöpäällikön, jonka vastuulle on annettu pidemmän aikavälin kiinteistösuunnitelman laatiminen, Kopperoinen kertoo.
Se tulee todennäköisesti yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi ensi vuoden aikana ja tulee toiminaan yhtymän kiinteistöstrategian pohjana.
– Kiinteistöjä seurakunnilla on pääasiassa kolmea eri tyyppiä: seurakuntatyön tarvitsemat rakennukset, seurakunnan asunnot sekä muut kiinteistöt ja maa-alueet joita vuokrataan muiden käyttöön. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on olemassa seurakuntatyön tarvitsemat toimivat ja hyväkuntoiset tilat.
Kopperoinen on erityisen iloinen siitä, että työskentely yhteisessä kirkkovaltuustossa on ollut sujuvaa, eikä seurakuntien välillä ole ollut kitkaa havaittavissa.
– Valtuustossa puheenjohtajuus on jaettu ruotsinkielisen seurakunnan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä ja ylipäätään tunnelma on ollut hyvä. Seurakuntien välistä kilpailuasetelmaa ei ole oikeastaan näkynyt lainkaan. Siitä huolimatta rohkeaakin keskustelua on käyty, hän sanoo.
Mikä seurakuntaneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto?
Seurakuntavaaleissa valitaan osin oman seurakunnan seurakuntaneuvosto. Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan osalta neuvosto koostuu 12 jäsenestä. Nykyisistä luottamushenkilöistä kahdeksan asettuu uudelleen ehdolle, mutta viime seurakuntavaalien ääniharava Merja Huvila (68 ääntä seurakuntaneuvoston äänestyksessä) ei ole ehdolla.
Paraisten seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston muodostavat 31 jäsentä, joista suomalainen seurakunta valitsee 11 ja ruotsinkielinen 20. Suhde perustuu seurakuntien jäsenmäärään.
Yhteinen kirkkovaltuusto päättää muun muassa seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.
Suomalaisen seurakunnan puolla Merja Huvila oli ääniharava myös kirkkovaltuustoäänestyksessä 60 äänellään.
Ruotsinkielisen seurakunnan puolella Christer Järnström (132/120 ääntä) ei myöskään asetu enää ehdolle.
Välillisesti seurakuntavaalit vaikuttavat myös kirkon korkeimman päättävän elimen, eli kirkolliskokouksen, toimintaan. Kirkolliskokouksen 64 maallikkoedustajaa valitaan nimittäin kirkkovaltuutettujen toimesta.
Seurakuntavaalien vaalikone löytyy osoitteesta www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone. Ilmoitus äänioikeudesta sekä ehdokaslistat on postitettu äänioikeutetuille.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
