Poliisi ja Parainen

Viime aikojen tapahtumat Paraisilla ja muualla Turunmaalla osoittavat, että poliisia tarvitaan. Ilkivalta jota on tapahtunut ja tapahtuu Paraisilla ja muualla vaatii poliisilta aktiivisia toimenpiteitä.

Bläsnäsin rannan tapahtumat ovat saaneet todennäköisesti enemmän huomiota kuin vastaavat tapahtumat yleensä saavat, mutta on hyvä, että tällaisista asioista toisinaan keskustellaan perusteellisemmin.

Se mikä on poliisille pieni asia, saattaa järkyttää tavallisen ihmisen turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu monista osista, mutta siitä huolimatta poliisin on ensikädessä puututtava uhkaavien tilanteiden syntymiseen.

Poliisin läsnäoloa Paraisilla ja saaristossa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Poliisilla tuntuu olevan vaikeuksia hoitaa tehtäviään, varsinkin kun kyseessä on pienemmät paikkakunnat. Resurssipula on selitys, mutta resurssipula ei selitä kaikkia painopisteitä. Poliisilta tuntuu joskus puuttuvan vivahteita, se näkee asioita joko mustana tai valkoisena.

Poliisi on hyvin valmistautunut, kun kyseessä on vakavat ja perinteiset rikokset, mutta kun kyseessä on vähäisemmät rikokset, täytyisi poliisin ilmeisesti kehittää menetelmiään.

Kun yhteiskuntaan luodaan turvallisuutta, on useilla toimijoilla olennainen rooli. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Käytännössä kaikki paikallisen yhteisön toimijat voivat ja niiden pitäisi osallistua turvallisen ympäristön luomiseen. Se koskee kaikkea maankäytön suunnittelusta, valaistuksesta ja asuinalueyhteisön luomisesta lakeihin, kieltoihin ja valvontaan.

Turvallisuus on jotakin mitä ihminen kokee, se on tunne. Siksi turvallisuuden tunne syntyy monista eri tekijöistä. Kunnilla on myös tärkeä rooli tässä ehkäisytyössä. Valitettavasti, etenkin maaseutukunnissa, on olemassa useita esimerkkejä ratkaisuista, joiden tarkoituksena on, että lumen luonti tapahtuu sujuvasti, ei asukkaiden turvallisuuden luomiseksi.

Siellä missä puhutaan turvallisuudesta, tarvitaan myös valvontaa, varsinkin kun ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät ehkäise kaikkea ilkivaltaa tai rikollisuutta. Poliisi on pääasiallinen valvoja, mutta turvallisuusalalla yksityiset yritykset ovat saaneet isompaa roolia ja ottaneet asteittain osan poliisin tehtävistä. Isommissa kaupungeissa vartijoita näkee päivittäin, kun taas pienissä yhteisöissä ne aika pitkälti puuttuvat.

Yksityisten turvallisuusyritysten rooli tulee kasvamaan, todennäköisesti myös pienemmillä paikkakunnilla, kun poliisi asettaa ensisijaiseksi isommat paikkakunnat. Voisiko Paraisten kaupunki harkita tiiviimpää yhteistyötä yksityisten turvatoimijoiden kanssa, ainakin osittain?

Nykyisin on olemassa myös edistyneitä kameravalvontajärjestelmiä, mutta niitä käytetään myös pääasiassa suurissa kaupungeissa. Pitäisikö näitä järjestelmiä käyttää myös pienemmissä yhteisöissä?

Aina silloin tällöin syntyy kansalaisaktiviteetteja ja silloin aloitetaan vapaaehtoisilla yöpartioilla asuinalueilla tai taajamissa. Näiden partioiden tehtävänä on tarkkailla ja tarvittaessa ilmoittaa eteenpäin. Pitkäaikaista turvallisuusratkaisua ei kuitenkaan luoda tällaisella kansalaistoiminnalla. Poliisin läsnäoloa Paraisilla ja saaristossa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Tom Simola
tom.simola@aumedia.fi
käännös Timo Järvenpää