Päivitetty 20.00: Sandra Jernström voitti tänään keskiviikkona (5.12.) Skolar Award -kilpailun ja 100 000 euron suuruisen pääpalkinnon. Palkintoraadin mukaan kaikki kahdeksan finalistia olisivat olleet palkitsemisen arvoisia.
– Jernströmin tutkimussuunnitelma oli kuitenkin se, jolla tuntui olevan suurin vaikutus myös pitkässä juoksussa, palkintoraadissa toiminut professori Jussi Parikka toteaa Skolar Awardin verkkosivuilla.
Alla voit lukea aikaisemmin tänään julkaistun Jernströmin haastattelun:
Paraisilta aikoinaan maailmalle lähtenyt post doc -tutkija Sandra Jernström on yksi kahdeksasta Skolar Award -kilpailun kahdeksasta finalistista. Loppukilpailu käydään start up -tapahtuma Slushin lavalla Helsingissä tänään keskiviikkona.
Skolar Award on nuorille post doc -tutkijoille suunnattu kilpailu, jossa heillä on mahdollisuus voittaa 100 000 euron tutkimusraha. Kilpailun rahoittajana toimii seitsemän suomalaista säätiötä. Kilpailussa tutkijat pitchaavat oman tutkimusideansa tuomaristolle ja Slush-yleisön edessä. Kilpailussa oma tutkimussuunnitelma ja ”myyntipuhe” tulee siis tiivistää kolmeen minuuttiin.
Skolar Award
- Aikaisemmat voittajat: 2015 Copla, 2016 Virpi Virjamo, 2017 Johan Seijsing.
- Avoin kaikille post doc -tutkijoille, kytkös Suomeen ei ole millään tavalla pakollinen.
- Skolar Award on voittoa tavoittelematon, Kaskas Median käynnistämä ja Slushin kanssa yhteistyössä tuotettu hanke.
- Hanketta rahoittavat Helsingin Sanomain Säätiö, Liikesivistysrahasto, Magnus Ehrnroothin Säätiö, Paulon Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö, Saastamoisen Säätiö ja Walter Ahlströmin Säätiö.
Jernström väitteli tohtoriksi aiheenaan syöpägenetiikka Oslon yliopistosta 2015. Mielenkiintoinen tutkimushanke Tukholman Karolinska Institutetissa vei hänet Ruotsiin tämän vuoden alussa. Hän on aikoinaan kirjoittanut ylioppilaaksi Pargas svenska gymnasiumista vuonna 2001 ja on tämän jälkeen opiskellut biokemiaa Åbo Akademissa Turussa sekä ollut opiskelijavaihdossa Ranskassa ja Portugalissa ennen päätymistä Norjaan vuonna 2011.
– Lähtö juuri Karolinskaan tutkijaksi oli oikeastaan sattumien summaa, sillä teen usein päätöksiä tunnepohjalta – ja Tukholman hanke tuntui minusta juuri oikealta ratkaisulta. Syövän lääkehoito on usein melkoista venäläistä rulettia, kun kokeillaan ensin yhtä ja sen jälkeen toista lääkettä. Meidän tutkimuksen tavoitteena on auttaa syöpäpotilaita löytämään juuri heille sopivan lääkehoidon mahdollisimman nopeasti, hän tarkentaa.
Tiivistettyä tietoa
Tutkijoilla on tasan kolme minuuttia aikaa vakuuttaa tuomaristo, joten tutkimussuunnitelma on saatava kiteytettyä houkuttelevalla ja myyvällä tavalla.
– Kilpailu oli minulle tuttu jo entuudestaan, mutta en ole aikaisemmin täyttänyt post doc -kriteeriä, joten lähetin hakemuksen vasta syyskuussa. Hakemusten joukosta akateeminen raati valitsi kahdeksan loppukilpailuun selviytynyttä hanketta, Jernström kertoo.
Hänen pitchinsä käsittelee syövän täsmälääkitystä.
– Tavoitteenamme on siis löytää jokaiselle yksittäiselle potilaalle juuri hänen syöpämuodolleen sopivin lääkitys. Tätä tutkimustyötä varten suoritamme lääkeseulan potilaskudoksella.
Tutkimusryhmä saa potilaskudosta, jota kasvatetaan lisää. Näin menettelemällä saadaan riittävä määrä ainesta, jotta voidaan testata useita satoja lääkeyhdistelmiä ja niiden purevuutta juuri tähän syöpätyyppiin.
Tavoitteena nopeampi prosessi
Slushin raadille hän tulee pitchaamaan ideaa joka nopeuttaisi potilaalta saadun kudoksen kasvattamista ja lääkeseulontaa siten, että jo viikon sisällä olisi mahdollista aloittaa optimaalinen lääkehoito jokaiselle yksittäiselle potilaalle. Tällä hetkellä nämä toimenpiteet vievät niin paljon aikaa, että syöpä ehtii muuntautua ennen kuin tehokkain mahdollinen lääkehoito on voitu aloittaa.
Onko oman tutkimusidean tiivistäminen kolmeen minuuttiin vaikeaa?
– Itse asiassa se riippuu siitä, miten asian ottaa. Kaikkein vaikeinta on hyvän kertomuksen aikaansaaminen, eli koko esityksen läpi kulkevan punaisen langan oivaltaminen. Totta kai asioita on yksinkertaistettava, sillä kolmessa minuutissa ei ehdi syventymään yksityiskohtiin. Tieteellisessä konferenssissa esitys olisi tietenkin täysin erilainen, sillä joutuisin jokaisen väitteen kohdalla esittämään lähdeviittaukset.
Entä onko sinulla aikaisempaa kokemusta pitchaamisesta?
– Ei ole, joten se lisää haastetta. Tiedeväkeä ei välttämättä tunneta siitä, että he olisivat mitenkään erityisen taitavia selittämään asioita yksinkertaisella tavalla, mutta minusta se myös tekee kilpailusta niin mielenkiintoisen. Miehelläni on Turussa mobiilipelialan yritys, joten olen kyllä saanut kuunnella hänen pitchausharjoituksia kotona, Sandra nauraa.
Yhteismajoitus kilpailun alla
Finalistit majoitettiin kilpailun alla yhteisasuntoon, ns. ”Skolar Houseen” sunnuntaista keskiviikkoon.
– En tunne yhtään finalisteista, joten uskon alkuviikon olevan mielenkiintoista aikaa. Lisäksi tuntuu varmasti hyvältä päästä keskustelemaan myös muusta kuin omasta pitchistä ennen kilpailua.
Sandra Jernström kokee olevansa voittaja jo finaalipaikan myötä.
– Pelkkä osallistuminen kilpailuun ja mahdollisuus päästä esittelemään omaa ideaansa tuollaisen yleisön eteen on hurja kokemus. Samalla saamme koulutusta tiedeviestinnästä. Jos voittaisin 100 000 euroa omaa tutkimustyötä varten, se olisi tietenkin unelmien täyttymys. Riippumatta miten tässä käy, olen kilpailun jälkeen monta kokemusta rikkaampi ja olen oppinut paljon uutta.
Kenraaliharjoitus maanantaina
Maanantaina kaikki kahdeksan finalistia suorittivat kenraaliharjoituksen Helsingin keskustan O’Learys -ravintolassa elävän yleisön edessä. Alkuviikosta oli luvassa myös haastatteluita ja mediakoulutusta.
– Itse Slushissa en usko kovinkaan monen ystävän ja tuttavan olevan paikalla, sillä liput ovat suhteellisen kalliit. Loppujen lopuksi siinä on kyse vain kolmesta minuutista elämässäni, mutta kenraaliharjoituksiin tulee paikalle tuttuja kannustamaan.
Miten paljon sinua jännittää juuri tällä hetkellä?
– Tässä on melkoista aaltoliikettä, mutta ainakin toistaiseksi jännitys tuntuu positiiviselta jännitykseltä. Minä todella haluan tehdä tämän, vaikka joskus välillä ajattelen että voisihan pitchaamista opetella helpommassakin paikassa, hän nauraa.
Entä miten Slush ja akateeminen tutkimustyö käyvät yhteen?
– Mielestäni tämä on todella siisti juttu, toivon että ihmiset oivaltaisivat akateemisen tutkimustyön arvon ja sen mukanaan tuomat hyödyt yhteiskunnalle. Tämä on todella hieno tapa huomioida tätä asiaa. Tutkijat eivät ennakkoluuloista poiketen todellakaan istu omissa oloissaan tietämättä ympärillään olevasta maailmasta mitään, vaan suurin osa, oikeastaan kaikki, haluavat vaikuttaa asioihin. Tämä on hyvä tapa ”pakottaa” tutkijat opettelemaan oman viestinsä esiintuomista siten, että myös muut kuin tutkijakollegat pysyvät kärryillä.
Paluu arkeen, kävi miten kävi
Kävi kisassa kuinka tahansa, Sandra Jernström palaa kilpailun jälkeen taas arkeen.
– Hanke on lähtökuopissa ja yritämme toteuttaa sen huolimatta kilpailun tuloksesta. Potilasaines on jo olemassa ja olemme innoissamme hankkeen käynnistymisestä ja teknologian testaamisesta.
Ja vaikka voittoa ei tulisikaan, joku saattaa kuitenkin huomata juuri tämän hankkeen…
Tiedekilpailu josta tuli suosittu
Skolar Award-kilpailu järjestetään neljättä kertaa ja se on kasvanut melkoisesti vuodesta 2015. Ensimmäisenä vuonna kilpailu oli nimeltään Slush Science Pitching ja palkintosumma nykyiseen verrattuna vaatimattomat 3 000 euroa. Jo seuraavana vuonna uusi nimi vakiintui ja palkintosumma kasvoi nykyiseen. Samalla kilpailu rajattiin nimenomaan post doc -tutkijoille.
Tänä vuonna hakemuksia tuli kaiken kaikkiaan 76 kappaletta, joista suurin osa perinteisesti teknisiltä aloilta, luonnontieteistä ja lääketieteestä. Tänä vuonna tuli kuitenkin myös aiempaa enemmän hakemuksia humanistisista ja sosiaalitieteistä.
Kaikkien hakemusten joukosta esiraati pisteytti kolmisenkymmentä hakemusta. Näistä finaalin tuomaristo valitsi loppukilpailuun päässeet kahdeksan tutkimushanketta.
– Kilpailu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta ja oli itse asiassa viime vuonna eräs päälavan suosituimmista yksittäisistä tapahtumista, järjestäjätaho Kaskas Media -viestintätoimiston Reetta Rönkä kertoo.
Laajasti eri tieteen aloja
Järjestäjien päätös rajata osallistuminen yksinomaan post doc -tutkijoille johtui siitä, että nuoret tutkijat miellettiin usein väliinputoajiksi tutkimusmarkkinoilla.
– Uransa alussa olevilla nuorilla tutkijoilla on usein vaikeampaa saada rahoitusta työlleen, kun kokeemmat tutkijat vievät rahat meriittiensä avulla, Rönkä sanoo.
Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että kilpailu on houkutellut osallistujia monelta eri tieteenalalta.
Finalistit tulevat myös eri puolilta maailmaa: Tukholmasta, Zürichistä, Saksasta, Kiinasta…
– Vaikka vain yksi tutkija voittaa pääpalkinnon, toivomme että kaikki kahdeksan finalistia saavat hyötyä tarjoamastamme koulutuksesta kilpailun yhteydessä. He saavat oppia tieteellisen viestinnän saralla ja autamme tietenkin heitä kontaktien solmimisessa myös kilpailun jälkeen, mikäli tarvetta ilmenee, Rönkä sanoo.
Skolar Award -finaali Slush-tapahtuman Pink stagella käynnistyy tänään keskiviikkona kello 14.05.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
