Alamme näillä hetkillä lähestyä lehtialalla absoluuttista lomakauden hankalinta aikaa. Heinäkuun puoliväli on tunnetusti ajankohta, jolloin ketään ei saa mistään kiinni, eikä ainakaan työpaikalta, ellei sitten satu työskentelemään matkailu- tai ravintola-alalla.
Yleensä puhelimesta kuuluu sitkeää tuuttausta, joka mahdollisesti päättyy vastaajaviestiin. Sähköposteihin satelee automaattivastauksia.
Samaan aikaan matkailualalla työskenteleville tai siihen kosketuksissa olevilla aloilla eletään ehkäpä vuoden hektisintä aikaa. Näiden muutamien viikkojen aikana pitäisi takoa tiliä. Yhteysalukset ovat piukassa, vierassatamat täynnä (tai ehkä tänä vuonna eivät sitä varsinaisesti ole, sillä hieman heikommat kelit ovat verottaneet kävijämääriä jonkin verran).
Julkinen Suomi ei kuitenkaan ole heinäkuussa juurikaan tavoitettavissa. Toiminta jatkuu elokuun puolella.
Omalta osalta ainakin tuntuu siltä, että äsken koettu kolmen viikon lomajakso ei oikeastaan tunnu missään.
Tanskassa lomakausi on vasta aluillaan. Monilla kesälomat alkavat juuri heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat pitkälle elokuun puolelle. Vielä kesäkuun loppupuolella ja heinäkuun alkuviikolla Tanskan matkailunähtävyyksiä sai ihmetellä melko rauhassa.
Siellä lomat ovat pikemminkin keskieurooppalaista mallia, eli ajoittuvat hieman meitä myöhempään ajankohtaan. Elokuussa Suomen matkailupuoli sen sijaan tyssää kuin seinään koulujen alkamisen yhteydessä. Tiedättehän, juuri silloin kun saksalaiset, ranskalaiset ja muut saapuvat tänne ja kohtaavat lappuja luukuilla.
Nykymallinen vuosiloma tuli käytännössä Suomeen viitisenkymmentä vuotta sitten, tarkemmin sanoen 1973, jolloin loma piteni neliviikkoiseksi. Vielä 1960-luvulle asti työntekijät joutuivat tyytymään 9–12 päivän vuosilomiin. Vuoden 1922 työsopimuslaissa puolestaan määrättiin työntekijöille lakisääteinen 7 päivän lomaoikeus. Toki paikallista sopimista tehtiin jo tällöin.
Nyky-yhteiskunnassa pätkätyöt, projektiluonteiset työt ja muut aiheuttavat sen, että tavanomainen, pidempi yhtäjaksoinen loma ei välttämättä ole samantapainen ”jokamiehenoikeus” kuin se on aikoinaan ollut.
Siitä huolimatta Suomi sijoittuu edelleen melko korkealle loma- ja vapaapäivien suhteen jos verrataan muihin Euroopan maihin. Keskimäärin suomalaisilla on noin 35 vapaapäivää vuodessa, kun huomioidaan sekä loma- että pyhäpäivät.
Tutkijoiden mukaan palautumisen kannalta optimaalisin yhtäjaksoinen loman pituus on 3–4 viikkoa. Omalta osalta ainakin tuntuu siltä, että äsken koettu kolmen viikon lomajakso ei oikeastaan tunnu missään. Mutta todennäköisesti se kuitenkin auttaa selviytymään marraskuun pimeydestä – edes jollain tavoin.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
Kommentoi