Lauantaina tempaistaan meriturvallisuuden puolesta

Hätäsoihtu. Perinteisen hätäsoihdun paloaika on noin minuutin, LED-soihtu palaa huomattavasti pidempään, mutta ei ole yhtä kirkas. Kuva: Annina Suominen

Viime vuonna Espoossa soitettiin yhden iltapäivän aikana yli 400 hätäpuhelua. Syynä oli hätärakettien ampumisharjoitus.

Lauantaina useat organisaatiot toivovat, että sama ei toistu Paraisilla Stormälössä, kun siellä järjestetään samanlainen harjoitus.

Ilmatila on suljettu kello 11 ja 14.30 välisenä aikana. Silloin ammutaan 200 hätärakettia ilmaan 300 metrin korkeuteen.

Luvat ja muut järjestelyt ovat vieneet aikaa kaksi kuukautta, kertoo venesatama Venekeskuksen Mikko Pasila, joka vastaa järjestelyistä yhdessä isänsä Matti Pasilan kanssa. Naapurit Porta Marina ja Stormälö Marina ovat myös järjestäjinä. Myös useat alueen viranomaisasiantuntijat ovat paikalla.

Harjoiteltavakin on

Hätärakettien ja -räjähteiden tuntemus on veneen kuljettajalle a ja o, ja koska et voi ampua niitä, jos ei ole hätätilannetta, tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä, selvittää Matti Pasila.

– Monet eivät ymmärrä, että hätätilanteessa voi polttaa itsensä, eivätkä myöskään tiedä, kuinka paljon niissä on voimaa, vähän niin kuin ampuisi aseella, sanoo Mikko Pasila.
Joku saattaa yllättyä hätäsoihdun kuumuudesta ja saattaa tiputtaa sen veneeseen, joka johtaa siihen, että vene syttyy palamaan.

Tällaisia onnettomuuksia Pasilat pitävät harvinaisina alueellaan – harvoin tai koskaan he ovat kuulleet, että tällaista olisi tapahtunut.

Myöskään rajavartiolaitoksen Benny Saarinen tai Aleksi Alho eivät ole kuulleet hätäraketti- tai räjähdysonnettomuuksista.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ihmiset ampuvat niitä huvikseen, mikä on rangaistava teko.

Vaihtoehtoja löytyy

Yksi vaihtoehto pyrotekniselle hätäsoihdulle on sähköinen tai LED-soihtu.

Ne eivät sisällä räjähtävää tai palavaa ainetta. Ne ovat turvallisempia, mutta valitettavasti niiden valo näkyy merkittävästi huonommin. Sitä vastoin palamisaika on pidempi.

Meriturvallisuus koostuu monista tekijöistä, ja nykyään käytössä on laaja valikoima eri laitteita. Automaattiset liivit, tuttavallisemmin ”paukkuliivit”, ovat vaihtoehto tavalliselle pelastusliiville.

Mutta ne on tarkistettava säännöllisesti. Kun Pasilat tarkastivat ihmisten liivejä satamassa viime keväänä, kävi ilmi, että vain 20 prosentilla 200:sta liivistä oli kaasupatruuna ja laukaisumekanismi kunnossa.

Myös viestinnän helpottaminen hätätilanteissa on tärkeää. Satelliittipuhelin, joka aktivoidaan manuaalisesti tai automaattisesti, 112- ja / tai Trossi-sovellus ja hätänumeron kirjoittaminen paperille, ovat hyviä keinoja.

Rajavartiolaitos, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, on julkaissut kattavan turvallisuusoppaan, jossa on tietoa eri mahdollisuuksista. Opas löytyy Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Opas on saatavilla myös paperisena lauantain tilaisuuden yhteydessä.

Annina Suominen
050-411 3729/annina.suominen@aumedia.fi
käännös Timo Järvenpää