Kolme lämmitystapaa voi olla tulevaisuudessa neljä – Parsgårdissa halutaan hyödyntää kaikki lämpö

Parsgård on edelläkävijä, kun kyseeseen tulee asuinyhtiöiden lämmityslähteiden käytön optimointi.

Kerrostalot ovat maalämmön kasvava markkinarako. Asuntoyhtiö, joka Paraisten keskustassa otti sen käyttöön jo vuonna 2017 oli Bostads Ab Parsgård Grankullankadulla.
Parsgårdissa säilytettiin kaukolämpö vararatkaisuksi ja lisälämmöksi maalämmölle, mikä on osoittautunut asuntoyhtiössä onnistuneeksi konseptiksi.

Maalämpölaitteisto on tietoisesti mitoitettu siten, että lämpötilan pudotessa muutaman asteen pakkasen puolelle kaukolämpö kytkeytyy päälle avustamaan lämmityksessä. Näin ollen maalämpölaitteiston investointikustannus jää pienemmäksi ja taloyhtiö säästää lämmityskustannuksissa.

Koska asuntoyhtiöön oli jo asennettu kaukolämpö, ennen kuin maalämpö tuli ajankohtaiseksi, olisi ollut tyhmää katkaista jo paikalla oleva kaukolämpö.

Parsgårdissa lämpöpumppu ottaa lämpöä kahdesta 230 metriä syvästä energiakaivosta kummankin kerrostalon kohdalla. Lisäksi poistoilmaa hyödynnetään lämmitykseen. Poistoilman lämpövaikutus vastaa kahta lisäkaivoa ja samalla kaikki lämpö valjastetaan hyötykäyttöön.

As Oy Parsgård

• Rakennettu 1977.
• Yhteensä 59 asuntoa.
• Liittyi maalämpöön vuoden 2017 lopussa.
• Kaksi 230 metrin porausreikää per talo.
• Lämpöpumppujen (kaksi jokaisessa talossa) maksimiteho 80 kilowattia.

Innokas puolestapuhuja käynnisti hankkeen

Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ove Arén kertoo, että hän ja hallituksen jäsen Kalevi Aalto olivat täysin samaa mieltä konseptista. Aalto oli elämänsä aikana uudistuksen aktiivinen puolestapuhuja ja erittäin sitoutunut.

– Kun teimme laskelmia, tulimme tulokseen, että maalämpöön investoiminen tulisi laskelmiemme mukaan maksamaan itsensä takaisin säästöjen muodossa 10–15 vuodessa ja nyt näyttää siltä, että pääsemme siihen jo kymmenessä vuodessa, sanoo Arén.

Kun hän tarkistaa energiankulutusta kaukolämmön osalta, näyttää se vuosittain 450 megawattitunnin vuosittaista säästöä, mikä vastaa rahassa noin 12 000 euroa.

– Kun olimme hallituksessa tehneet laskelmat ja esittelimme ne yhtiökokouksessa, ei kukaan ollut suunnitelmia vastaan. Päinvastoin monet halusivat maksaa osuutensa ottamastamme lainasta saman tien, vahvistaa Arén.

Takaisenmaksu on suoritettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti siitä huolimatta – mutta alkuperäistä 15 vuoden maksuaikaa on lyhennetty ja nykytilanteen mukaan viimeiset lyhennykset tehtäisiin noin vuonna 2030.

Asennuksen suorittaneen Saariston Kaivonporauksen toimitusjohtaja Jimmy Kronberg kertoo projektin sujuneen erittäin hyvin.

– Koska yhtiö koostuu kahdesta talon rungosta, asennettiin toinen talo ensin ja toinen myöhemmin. Kokonaisuudessaan työ kesti kaikkineen noin kolme kuukautta. Se mikä helpotti työtä, oli se, että jo aikaisemmin katolle oli tehty uudet putkilinjat hukkalämmön säilyttämiseen uudelleenkäyttöä varten, sanoo Kronberg.

– Suurin haaste oli se, että taloyhtiössä oli oma kaivo juomavettä varten. Kun porasimme, oli vesi hieman sameaa, mutta muuten senkään kanssa ei ollut ongelmia, sanoo Kronberg.

Nyt pohditaan aurinkoenergiaa

Kun Parsgårdissa päädyttiin hybridiratkaisuun maalämmön ja kaukolämmön välillä, pystyttiin asennuskustannukset pitämään alhaisina. Sähköliittymää ei tarvinnut muuttaa isompaan tehokkaampaa lämpöpumppua ja sähkökattilaa varten.

– Tämä ratkaisu oli taloyhtiön puolelta tietoinen valinta. Useimmiten, kun asuntoyhtiö vaihtaa maalämpöön tarkoittaa se sitä, että kaukolämpö vaihdetaan kokonaan maalämpöön, sanoo Kronberg.

Kesäaikaan poistoilma otetaan talteen ja se ohjataan alas porausreikiin, missä se lataa lämpöä talvikäyttöön. Se antaa paremman käyttövoiman talvelle.

Arén sanoo, että he ovat miettineet paljon, mitä tehdään niille varoille, jotka on säästetty maalämmön ansiosta. Yksi ajatus on ollut aurinkopaneelien asennus katolle, joka teoriassa ainakin osittain voisi pitää maalämmön pumppuja käynnissä. Vaihtoehtona voisi myös ajatella aurinkoenergian käyttämistä käyttöveden lämmittämiseen, missä käyttö on tasaisempaa koko vuoden – sekä kesä- että talviaikaan.

Säädöt etänä

Putki-Paraisten Henry Lindén on tehnyt teknisten tilojen piirustukset ja toiminut ulkopuolisena konsulttina. Hän toteaa, että projekti on ollut erittäin mielenkiintoinen. Kun talo alun perin rakennettiin, se lämmitettiin öljyllä.

– Tämä oli ensimmäinen tällainen projekti Paraisilla ja se oli samalla eräänlainen pilottiprojekti. On pakko sanoa, että Aalto oli aikaansa edellä, siitä olisi tuskin tullut yhtään mitään ilman hänen eteenpäin vievää voimaansa, sanoo Lindén.

Ensimmäinen vuosi uudella systeemillä piti totta kai sisällään paljon säätöä, että hybridisysteemi saatiin toimimaan optimaalisesti, varsinkin kun talon eri osat ovat erilaisia.

Lämmityskeskusta valvotaan etänä ja suurin osa asennuksista voidaan tehdä olematta fyysisesti paikalla.

– Me olemme olleet kärsivällisiä, eikä meillä ollut suuria odotuksia ensimmäisestä vuodesta. Nyt, kaksi ja puolivuotta investoinnin jälkeen, olemme paremmassa tilanteessa kuin olimme budjetoineet, sanoo Arén.

Kerrostalohankkeet nousussa

Metsäkuja 4:ään on myös asennettu maalämpö ja siellä kaukolämpö on kytketty pois kokonaan.

– Meillä on Turussa käynnissä tällä hetkellä isompi projekti, ja siellä poraamme yhteensä kahtakymmentäneljää ja kolmeakymmentä lämpökaivoa kahteen isompaan taloyhtiöön. Vastaavat hankkeet lisääntyvät vuosi vuodelta, sanoo Kronberg.

Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
käännös Timo Järvenpää