Paraisten keskustan kävelykadulle on asennettu uudet liikennemerkit. Nyt kadun molemmissa päissä on kyltti, joka ilmoittaa, että katu on vain kävelijöille. Aiemmin kadulla oli käytössä kyltti, joka kaupungin yhdyskuntainsinöörin Matias Jensénin mukaan oli erilainen, mutta ”tarkoitti aivan samaa”.
– Se oli nimeltään ”moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty”, kun taas nykyinen on varsinaisesti ”kävelykatu”, kertoo Jensén.
Jensénin mukaan entinen kyltti oli vanhanaikainen ja epäselvä. Siinä oli lisäkilpi, joka ilmoitti tarveajon (ruots. behörig trafik) olevan sallittua. Silti oli epäselvää, mitä tällainen tarveajo oli. Nykyinen kyltti taaas merkitsee, että muu kuin kiinteistön omistajan tai vuokraajan ajo kiinteistölleen ei ole sallittua.
– Kiinteistölle ajo tarkoittaa vain tilojen omistajien tai vuokraajien ajamista kiinteistölleen – siinä tapauksessa, että sinne ei ole muuta pääsyä.
Päivitettiin nykyaikaiseksi
Entinen ”moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty” -merkki oli hyväksytty kaupungin tieliikennesuunnitelmassa 1990-luvulla. Silloin ei kuitenkaan ollut vielä olemassa ”kävelykatu”-merkkiä, joka tuli Suomeen vasta 2006. Tuolloin eduskunta muutti tieliikennelakia ja sääti uudesta merkistä, koska kävelykadut olivat lisääntyneet ja niiden nähtiin edelleen kasvattavan suosiotaan. Kävelykatu-merkillä haluttiin korostaa kävelijöiden ensisijaisuutta ja tehdä kieltomerkin sijaan merkki, joka kertoo, mikä on sallittua. Paraisilla liikennemerkki muuttui siis vasta nyt nykykäytännön mukaiseksi.
– Entinen merkki oli epäselvä. Mitä tarkoittaa tarveajo tai ”behörig trafik tillåten”? Saako ihminen silloin itse päättää, mikä on asiaankuuluvaa ajelua ja mikä ei?, kuvaa Jensén.
Yrittäjät huolissaan
Paraisten keskustan yrittäjistä moni on vaihdoksen tarpeellisuudesta eri mieltä. Usean mukaan entinen liikennemerkki riitti aivan hyvin. He pelkäävät, että uusi merkki voi pahimmillaan karkottaa asiakkaita.
– Miksi pitää muuttaa asioita, kun ne toimivat?, kysyy Liatris-kukkakaupan Leif Sainio.
– Olisi voinut kysyä meiltä kävelykadun kauppiailta, mitä olemme mieltä. Kyllä me ainakin haluamme, että voi tulla kukkia hakemaan ihan läheltä, jos haluaa.
Vaimo Jaana Sainio on samaa mieltä.
– Pihatie-merkki olisi ollut tarpeellisempi, jos jokin. Kadulla on usein leikkiviä lapsia.
Kampaamo Choicesta tavoitettu kauneushoitolan pitäjä Maarit Ahlbäck epäilee, että kävelykadusta tulee kuollut, jos ei liikkeiden eteen saa ajaa. Choicen Mari Spets ei ole pitänyt satunnaisia parkkeeraajia ongelmana.
– Mopopojat voisivat jättää silti hurjastelunsa pois, naiset toteavat ja korostavat niin ikään, että kadulla liikuskelee lapsia.
Miten käy liikuntarajoitteisten?
Moni yrityksen edustaja painottaa, että esimerkiksi kaupungilla asioivien vanhusten ja liikuntarajoitteisten pitää edelleen saada tulla autolla aivan liikkeiden viereen. Samoin on, jos joku tulee noutamaan jotain painavaa tavaraa.
– Jos meiltä nyt joku kaappikellon hakee, niin tietenkin saa ajaa tähän eteen, sanoo City Goldin kultaseppä Cia Jönsson.
Liatris’n Jaana Sainio linjaa, että lasti on purettu liikkeen edessä ennen ja tullaan purkamaan jatkossakin.
Leif Sainio muistaa, että häntä on kerran aiemmin jo oltu sakottamassa lastin purkamisesta kadulla, kun toinen poliisi puuttui peliin ja keskeytti kollegansa. Hän pohtii, saako kadulle parkkeeraamisesta nyt sakkoja.
Sakot mahdollisia
Kysytäänpä autokoulun asiantuntijalta Johan Gröndahlilta, voiko kävelykadulle parkkeeraamisesta nyt saada sakon.
– Voi, koska pysäköiminen on kiellettyä. Nyt merkki on sellainen kuin pitää kävelykadulla olla. Ennen parkkeeraamisesta ei periaatteessa voinut saada sakkoja, koska se saattoi kuulua tarveajon piiriin, Gröndahl sanoo.
Kävelykadulta sattumalta tavoitettu Länsi-Turunmaan yrittäjien varapuheenjohtaja Staffan Sundströmin mukaan kaupungin yrittäjät olisivat silti toivoneet, että heiltä olisi kysytty liikennemerkin vaihdoksesta.
– Kaupunki sai juuri uuden yrityskehittäjän ja kauheasti puhutaan, että ryhdytään tekemään yhteistyötä. Tästä liikennemerkistä emme kuitenkaan saaneet kuulla tai sanoa mitään.
Yhdyskuntainsinööri Matias Jensén sanoo kommentin kuultuaan kuitenkin, että kyltti ei sinänsä muuta mitään ja on nykyjärjestelmän mukainen.
Laura Nordin
laura.nordin@aumedia.fi
