Joulun suuri sanoma

Joulu on kaunis. Monet kotoisat ja kansalliset kristilliset jouluperinteemme ovat muodostuneet meille rakkaiksi. Jotakin saariston unelmajoulusta puuttui kuitenkin tällä kertaa – lumivalkoinen joulu sai sijan ainoastaan mielikuvituksessamme. Mutta lohduttakoon meitä se, että alkuperäinen joulu Jumalan maassa Israelissa pari tuhatta vuotta sitten ei sekään ollut valkoinen. Lumi peittää siellä maan vain korkeintaan muutamana päivänä vuodessa.

Nykyaikana eri ihmiset viettävät joulua kovin erilaisin ajatuksin, mutta kristinuskon suuri ilosanomahan on se, mikä on joulujuhlan synnyttänyt ja on yhä keskiössä: Jumala antoi oman ainokaisen Poikansa syntyä maan päälle.

Eikä Poika tullut maan päälle huviretkelle, vaan todellista missiota varten: elämään täydellisen ihmisen elämän ja kuolemaan ihmiskunnan syntien tähden. Jeesuksen uhrikuolema tuntuu meistä kenties barbaariselta ajatukselta, mutta ymmärtäkäämme ihmiskunnan todellinen ongelma: synti on pettänyt meistä jokaisen ja olemme turmion tiellä ilman Auttajaa. Ja koska kaikki olemme samassa uppoavassa veneessä, ei meistä kukaan ollut kykenevä maksamaan omia saati sitten toisten ihmisten syntivelkoja, siihen tehtävään tarvittiin joku meitä arvollisempi.

Vain joku, joka itse olisi virheetön, joku jonka ei tarvinnut kuolla omien syntiensä tähden, pystyi ottamaan syyllisten paikan tuomiolla. Joulu julistaa siksi Jumalan rakkautta: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa…”.

Rakkaus on valmis uhraamaan omastaan toisen hyväksi. Meitä Isä Jumala ajatteli, Sinua ja minua! Wow! Todellinen toivon sanoma Jumalan taivaasta lahjoitettiin meidän synkkyyden ja murheiden täyttämään maailmaamme. Ihmettelen suuresti, miksi joulun suurenmoinen sanoma tahdotaan nykyisin torjua ja ainutlaatuisesta kristinuskosta luopua neutraaliuden ja puolueettomuuden nimissä. Se on suurinta ymmärtämättömyyttä ja kansakunnallinen onnettomuus!

Niin, onhan se joulu kaunis perhejuhlakin, saattoi se olla sitä tietyssä määrin ensimmäisenäkin jouluna. Maria sai esikoisensa Betlehemissä, ja kasvatti-isäksi, isäpuoleksi, lupautui Joosef. Siinä iloisessa perhetapahtumassa oli luonnollisuutta ja yliluonnollisuutta: oli synnytyskivut Marialla ja synnytyssählinki Joosefilla ja oli ihmetys siitä, että neitsyt synnytti kuin synnyttikin jälkeläisen.

Ja olivat vielä ne enkelitkin siellä julistamassa ilouutista toisen luokan kansalaisille – paimenille – ja paimenet edelleen kertomassa kokemuksistaan muille. Jouluna Jesaja-profeetan ja monet muut Vanhan testamentin ennustukset toteutuivat ihmisten silmien edessä.

Tartutaan ja pidetään kiinni siitä, mitä Taivas on meille lahjoittanut: Jeesuksessa meille annettiin ”Suuri ilo kaikelle kansalle… Vapahtaja, Herra, Messias”!
Siunausta Sinulle uudelle vuodelle,

Petri Huovila
Kotisatama

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Kaikkien, jotka kommentoivat PK:n nettijuttuja, odotetaan tekevän sen asiallisesti ja omalla nimellään. Kommentin allekirjoitus sekä omalla etu- että sukunimellä, kiitos.


*