Ei nimi virusta pahenna

Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Uuden koronaviruksen, tai vastikään COVID-19 nimen Maailman terveysjärjestö WHO:lta saaneen viruksen kohdalla tuskin voidaan puhua kovinkaan rakkaasta ”lapsesta”. Virallinen nimi tosin kertoo jo jotain viruksen asemasta tällä hetkellä.

Kyllin vanhat meistä muistanevat vielä melko tuoreestikin ”alkuperäisen” SARS-epidemian Etelä-Kiinassa vuonna 2003. Jo sitä ennen median virusraporttien kärkisjoilta löytyivät lintu- (H5N1, H1N1) ja sikainfluenssapandemiat A(H1N1)v. Nämä jylläsivät aina 1990-luvun lopulta 2010-luvulle. Tosin kaikkein pahimmat pandemiat on koettu jo kauan tätä ennen.

Ai niin, uuden koronaviruksen tieteellinen nimi on muuten SARS-CoV-2. Enkä edelleenkään väitä olevani minkään lääketieteen alan asiantuntija. En likimainkaan.

Siitä huolimatta siipikarjaa eristettiin sisätiloihin, lintupuistoja suljettiin ja rokotteita valmistettiin huimat määrät. Hysteria rokotteen riittävyyden suhteen valtasi eetterin.

Taloustieteilijät totesivat talouskasvun hidastuneen, investoijat kärsivät – ja myös nyt puhutaan uuden koronaviruksen seurauksista maailmantaloudelle.

SARS-pandemia pakotti Kiinan bruttokansantuotteen prosenttiyksikön tai parin laskuun. Siihen aikaan Kiinan osuus maailmantaloudesta oli noin kahdeksan prosentin luokkaa, tänä päivänä osuus on lähempänä 19 prosenttia. Seurauksia on siis odotettavissa, eikä vain myöhästyneiden risteilyalusten muodossa. Myös niille, joihin virus ei suoranaisesti vaikuta.

CNN-uutiskanavan mukaan uuden koronaviruksen oli eiliseen mennessä kuollut 1 100 henkilöä, pääasiassa manner-Kiinassa, jossa väkiluku lähentelee 1,4 miljardia.

Pandemia on peräisin kreikan kielen termistä ”pandemias”, joka tarkoittaa ”koko kansaa”. Pandemiaksi luokitellaan epidemia, joka leviää suureen osaan maailmaa ja tartuttaa runsaasti ihmisiä.

Pandemioita on esiintynyt ihmiskunnan alkuajoista lähtien (ja todennäköisesti myös sitä ennen). Niitä tulee aina esiintymään.

Useat entisaikojen pandemiat on nimetty maantieteellisten alueiden perusteella, joista niiden oletettiin saaneen alkunsa. On espanjantautia, aasialaista ja hongkongilaista influenssaa… Sikainfluenssa nimettiin alkujaan meksikolaiseksi influenssaksi, mutta sai myöhemmin nimekseen ”uusi influenssavirus”.

Tänä päivänä virukset ja tieto niistä leviää kulovalkean tapaan ympäri maailman huomattavasti nopeammin kuin viisikymmentä, satoja tai varsinkaan tuhansia vuosia sitten.

Muistaako joku vielä zikaviruksen, joka velloi latinalaisessa Amerikassa 2015–2016 ja sen luomaa hysteriaa Brasilian olympialaisten ja jalkapallon MM-lopputurnauksen yhteydessä? Entäpä TWARin (joka on muuten bakteeri), jonka uskottiin olevan yhteydessä ”suunnistajan tautiin”, joka oli esillä vielä 1990-luvun alkuvuosinakin?

Ai niin, uuden koronaviruksen tieteellinen nimi on muuten SARS-CoV-2. Enkä edelleenkään väitä olevani minkään lääketieteen alan asiantuntija. En likimainkaan.

Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi

1 Kommentti

  1. Ei nimi virusta pahenna eikä niin pahaa ettei jotain hyvääkin: ehkä Kiinan maailmanvalloitus hetkeksi hiljenee.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*