Tarja Rinne istuu toista kauttaan Paraisten kaupunginvaltuustossa, mutta on sitä ennen ehtinyt toimimaan myös lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa.
– Itse asiassa mietin pitkään vastausta, kun minua pyydettiin tähän luottamustehtävään. Keskustelin asiasta kaupungin entisen valtuuston puheenjohtajan Barbara Heinosen kanssa, joka nykyään toimii Maarianhaminan kaupunginjohtajana. Keskustelun jälkeen päätin vastata myöntävästi.
Asiaan kuuluu nimittäin sekin tosiasia, että Rinne empi pitkään edes ehdolle asettumistaan.
– Alunperin minun ei ollut aikomus lainkaan asettua ehdolle, mutta minut ylipuhuttiin. Totesin, että voinhan minä lähteä ehdokkaaksi, mutta tuskin minua valitaan. Pari kuukautta myöhemmin olinkin tuore valtuuston puheenjohtaja.
Tarja Rinne
- Syntynyt Porissa.
- Käynyt koulun Säkylässä.
- Eronnut, kolme lasta.
- Opiskellut pohjoismaista filologiaa Turun yliopistossa.
- Työskennellyt kääntäjänä Paraisten kaupungilla ja lääninhallituksessa, jäi eläkkeelle ylitarkastajan virasta. On myös työskennellyt Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa.
- Harrastukset: lukeminen, ystävät, lapset ja lapsenlapset.
- Yllättävä kytkös: entinen aviomies on PK:n perustaja Karl Johannes Wissin lapsenlapsi.
Hän ottaa tehtävän tosissaan ja haluaa osoittaa olevansa annetun luottamuksen arvoinen. Tällä valtuustokaudella naispuolisia puheenjohtajia on 39 prosentissa kuntiamme – ja tästä Rinne on myös mielissään. Lukema on huomattavasti aiempia vuosikymmeniä suurempi. Parainen on myös hyvin esillä tässä tilastossa, sillä Rinne on jo neljäs naispuolinen valtuuston puheenjohtaja.
– Kaikki valtuutetut ovat kansan valitsemia, olivat he sitten ääniharavia tai pienimmällä mahdollisella marginaalilla valittuja. Kaikkia tulee kunnioitaa samalla tavalla. Haluankin edesauttaa poliittista vastuuta ja tuloskeskeistä valtuustotyöskentelyä, jossa kaikki ajattelevat kaikkien kuntalaisten parasta. Tehtävän tekninen puoli on kuitenkin helppo omaksua ajan kanssa.
Askeleena virkamiesten ja valtuutettujen välisen dialogin parantamiseksi, Rinne ehdotti kaupunginjohtaja Patrik Nygrénille ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Holmbergille (r.) säännöllisten, epävirallisten tapaamisten järjestämistä.
– Nämä eivät ole mitään ”salaseurojen” kokouksia, vaan tarkoituksena on keskustella ajankohtaisista asioista yleisemmällä tasolla, toistemme toimenkuvia kunnioittaen. Paremman dialogin avulla myös päätöksenteosta voi tulla sujuvampaa.
Rinne pitää kaupungissa vallitsevaa poliittista ilmapiiriä parempana kuin aikaisemmin. Lautakunnat kantavat vastuunsa ja varsinkin nyt talousarviokäsittelyn lähestyessä he suhtautuvat myös realistisemmin investointeihin. Entisentapaisia ”toivelistoja” ei juurikaan enää näe.
Tiukka talouskuri ja haastava väestörakenne ovat valtuustolle hankala pala purtavaksi. Väestökehitys on vähintäänkin haastava, mutta samalla pitäisi myös pystyä visioimaan. Tähän kuuluvat muun muassa maahankinnat ja suunnittelu.
– Kaarina ja Lieto ovat logistisesti nähtynä hyvissä asemissa Turkuun nähden, joten tästä syystä Kurkelantien jatkaminen Paraisille on lähellä sydäntäni.
Miten päädyit politiikan pariin?
– Oletan että yhdistysaktiivina viettämäni vuodet ovat taustalla. En valinnut RKP:tä, vaan he ikään kuin valitsivat minut. Paikallisjärjestön puheenjohtaja soitti minulle ollessani vielä kaupungilla töissä ja pyysi minua sihteeriksi. Sillä tiellä olen edelleen.
Kaksikielisyys ja sen puolesta puhuminen on Rinteelle tärkeä asia.
– Itse suomenkielisenä olen aina ollut kaksikielisyyden puolestapuhuja. En tiedä miten hyvin olen siinä asiassa onnistunut, mutta toivottavasti olen siihen pystynyt. Lapseni ovat käyneet ruotsinkielisiä kouluja ja olen itse enemmän tai vähemmän kaksikielinen.
– Yritän kannustaa ihmisiä puhumaan toista kotimaista pelkäämättä ja takertumatta kielioppivirheisiin. Kaupungilla on ollut vaikeuksia kielitaitoisen henkilökunnan palkkaamisessa, joten olen ehdottomasti sitä mietlä että kaupungin pitäisi järjestää etenkin ammattiterminologian kieliopetusta henkilöstölleen. Ja siihen pitäisi myös kannustaa.
Koetko, että sinulle on valtuuston puheenjohtajan ominaisuudessa eduksi olla alkujaan suomenkielinen?
– En tiedä, se ei oikeastaan ole koskaan noussut puheenaiheeksi. En ole ajatellut koko asiaa, mutta saattaahan kaksikielisyydestä olla hyötyäkin valtuustotyöskentelyssä?
Puheessaan valtuuston ensimmäisen kokouksen yhteydessä kesäkuun alussa Rinne totesi kannattavansa seminaarien ja iltakoulujen järjestämistä valtuustolle. Mitään sellaista ei ole tällä hetkellä kirjattu kaupungin hallintosääntöihin.
– Hallintosääntöä tosin tullaan päivittämään, ja se työ kuuluukin osittain minun toimenkuvaani. Tulemme syksyn aikana järjestämään kaksi valtuustoseminaaria talousarvio- ja strategiatyöhön liittyen. Kaupungin strategia on todennäköisesti tärkein dokumentti, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi.
Rinne haluaa myös kiillottaa kaupungin kilpeä imagollisessa mielessä. Se on eräs kunnan kilpailuvaltti.
– Olennaisinta on onnistua rekrytoinneissa. Jokainen rekrytointi on iso juttu ja mahdollisuus parantaa kaupungin imagoa. Meillä on loppujen lopuksi asiat niinkin hyvällä mallilla, että meidän kannattaisi oppia markkinoimaan kaikkea hyvää negatiivisuuden sijasta.
Poliittiseen vastuunkantoon sisältyy myös kyky tehdä ajoittain epämukaviakin päätöksiä.
– Poliittiset irtopisteet kostautuvat useasti pitkässä juoksussa. Samalla pitää pystyä perustelemaan vaikeita päätöksiä.
Kaupungin eri yksiköiden ja virkamiesten välinen dialogi ja avoimuus ovat myös omiaan imagon parantamisessa.
– Meidän pitäisi pystyä välttämään turhaa puoluepolitiikkaa ja ajatella asukkaiden parasta. Yhteistyö kannattaa aina.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
