Tjuvholmen on 0,4 hehtaarin kokoinen saari, joka sijaitsee reilun kilometrin päässä vierassatamasta tai noin puolen kilometrin päässä Munkvikin uimarannasta.
Saari on suosittu retkikohde varsinkin talvisin jäiden kestäessä, mutta saarella voi toki vierailla aivan hyvin ympäri vuoden.
Saaressa on grillipaikka, polttopuille tarkoitettu katos sekä jäteastia. Näitä toimintoja on viimeisen kymmenen vuoden ajan hoitanut vapaaehtoisperiaatteella Pargas Port Rotaryklubb -kerhon jäsenet.
– Kerho otti Tjuvenin hoitaakseen Erik Sumeliuksen ollessa presidenttinä. Grillauspaikka vihittiin käyttöönsä toukokuussa 2008 siivottuamme ja pistettyämme paikat kuntoon, rotarykerhon jäsen Henrik Karlstedt muistelee.
Ensimmäiseen puukatokseen saatiin lahjoituksena ylijäämäpaloja Paraisten puutyöstä ja siitä lähtien kerho on myös tuonut paikalle polttopuita säännöllisin väliajoin. Puut tulevat kaupungin mailta ja ovat pääosin tuulen kaatamia puita.
– Ylläpidämme Tjuvenia kesät ja talvet, mutta välillä tuntuu melko toivottomalta, kun yleiseen hyvään tarkoitettu joutuu ilkivallan kohteeksi. Olimme esimerkiksi jättäneet saareen kaarisahan, jotta polttopuita saisi helpommin sahattua sopivan kokoisiksi, mutta sen joku oli heittänyt tuleen kun polttopuut olivat loppu, Karlstedt kertoo.
– On todella valitettavaa kun jotkut tahot haluavat tieten tahtoen pilata muiden viihtyisyyttä tällä tavalla, Karlstedt manailee.
Hän on seurannut miten paljon väkeä jäällä on liikkunut hiihtolomaviikosta lähtien.
Tjuvenin on tarkoitus olla koko perheen retkikohde, niin nuorten kuin vanhempienkin.
– Pääsiäisestä tullee todennäköisesti viimeinen viikonloppu kun jäät ovat turvallisia, sen jälkeen uskoisin kävijämäärien laskevan. Kesäisin saari on suosittu urheilukalastajien keskuudessa, mutta myös muut käyvät aika ajoin saarella, Karlstedt kertoo.
Saareen tuotavat polttopuut ovat peräisin kaupungin omistamilta mailta. Karlstedt kiitteleekin kaupungin sekä Nordkalkin myönteistä asennetta Tjuvenin virkistyskäyttöön liittyen.
Puuvarastot eivät kuitenkaan ole loputtomia, joten Karlstedt toivoo malttia nuotion ääressä.
Saaren nimeen liittyen Karlstedt kertoo tarinan joka on luettavissa myös ”Makkaroitten maa” -kirjassa vuodelta 1990. Nimi ”Tjuven” lienee peruja siitä, kun kemiöläiset kävivät Paraisilla possuvarkaissa ja pysähtyivät paluumatkalla saareen, jossa tappoivat siat ja jättivät jälkeensä vain sisälmykset ja suolet. Kun Paraisilaiset ehtivät paikalle, he veivät mukanaan suolet ja valmistivat makkaraa. Tästä ovat tarinan mukaan perua liikanimet ”Kemiön sika” ja ”Paraisten makkara” – ja tietenkin ”Tjuven” eli rosvo- tai varassaari.
PK vieraili saaressa viime lauantaina ja tapasi useita kävijöitä jotka olivat päättäneet lähteä nauttimaan aurinkoisesta lauantaipäivästä Kirkkoselälle.
– Olemme eräänlainen etujoukko Saariston polun retkelle. Meillä on mukanamme makkarat, mehu, vesipannu ja tarkoituksena oli sytyttää tuli hyvissä ajoin, kertoo Tjuveniin yhdessä miehensä Villen kanssa saapunut Irmeli Tanskanen. Samaan porukkaan kuuluu myös Saariston polun jäsen Seppo Valli.
– En tiedä tarkalleen montako meitä tänne tänään tulee, jotkut taisivat jäädä hiihtämään Johans loppetia tai tulevat sen johdosta myöhässä, Ville Tanskanen kertoo.
Yksi toisensa jälkeen retkeläisiä kuitenkin saapuu saareen. Jotkut tulevat potkukelkalla, toiset kävellen tai kävelysauvojen kera. Joku yritti jopa luistelua, mutta jää oli suhteellisen rosoista eikä luistimilla päässyt kovinkaan pitkälle.
Hieman aikaisemmin saareen oli saapunut myös lapsiperhe, joka tottuneesti ottaa esille grillimakkaraa ja termospullot.
– Päätimme lähteä pienelle eväsretkelle kauniissa kelissä. Ajattelimme grillata hieman makkaraa, kertoo Annin ja Ainon isä Jyri Helevirta nuotion äärellä.
– Tämä taitaa olla meille toinen kerta tänä talvena kun olemme saaressa. Pyrkimyksenä on ehtiä ainakin muutaman kerran vuodessa tänne. On todella hienoa että joku viitsii nähdä vaivaa ja hoitaa tänne puita ja roskiksen, Helevirta toteaa.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
