Dalaskogiin oli lauantaina tullut paikalle parikymmentä kuulijaa seuraamaan keskustelutilaisuutta, joka järjestettiin Ålö naturvårdsförening -yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen.
FT, biologi Riggert Munsterhjelm oli yhdistyksen toimeksiannosta valmistanut lausunnon, jossa hän esitteli neljä eri vaihtoehtoa altaan jatkotoimenpiteiden varalle. Tilaisuudessa hänen lausuntoaan kommentoivat kalakoulun rehtori emeritus Kari Penttinen sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Sture Österman.
– Olen ainoastaan tuottanut tämän lausunnon joka siis perustuu jo olemassa olevaan tutkimustietoon. Se perustuu nimenomaan minun asiantuntemukseen alalta, eikä minulla ole minkäänlaista henkilökohtaista agendaa tässä asiassa. En myöskään aio tämän enempää puolustella lausuntoani, Munsterhjelm sanoo.
Hän luonnehtii kahta vaihtoehtoa mahdollisiksi ja kahta mahdottomiksi. Lausunnon ensimmäinen vaihtoehto on olla tekemättä mitään.
– Se johtaa pitkässä juoksussa siihen, että koko vesialueen ekologia kaatuu. Siellä on jo nyt vakavaa rehevöitymistä, hapenpuutetta ja muita ongelmia, Munsterhjelm toteaa.
Toinen vaihtoehto on toimenpiteisiin ryhtyminen, mutta altaan säilyttäminen makeavesialtaana.
– Tämä on vaihtoehdoista se, jonka henkilökohtaisesti uskon olevan realistisin ja suositeltavin.
Kolmas vaihtoehto on altaan avaaminen ilman lisätoimenpiteitä. Se on hänen mukaansa mahdoton vaihtoehto, sillä se johtaisi altaassa olevien ongelmien siirtymiseen myös ympäröiviin vesistöihin.
– Kritisoin lausunnossani vahvasti ihmisten yksinkertaistavaa tapaa katsoa näitä asioita. Saattaa tuntua siltä, että altaan avaaminen on helppo ja yksinkertainen asia, mutta se ei palauta ympäristö siihen tilaan, missä se aikoinaan oli. Osittain taustalla on tietenkin täysin egoistisia tavoitteita, eli ihmiset ovat valmiit uhraamaan koko ekologian suuremmalla alueella oman hyödyn tavoittelemiseksi, Munsterhjelm toteaa ja myöntää nostalgian olevan tässä suhteessa vaarallista.
Neljäs vaihtoehto on avata allas ja mittavien toimenpiteiden aloittaminen sen tilan parantamiseksi. Hän ei kuitenkaan usko tämän olevan kovin realistinen vaihtoehto.
– Tämä olisi tosin omastakin mielestäni mielenkiintoinen hanke ja olisin kiinnostunut näkemään mitkä seuraamuksen sillä olisi. Se on kuitenkin iso ja hankala projekti joka vie vuosia ja on kallis. Kaiken lisäksi se saattaa pahimmassa tapauksessa epäonnistua. Samalla veden pinta laskee ja vesialue kutistuu, Munsterhjelm sanoo.
Hän toteaa että monet eivät ehkä edes ajattele sitä, ettei aluetta koskaan saada palautettua heidän lapsuudessaan vallinneeseen tilaan. Luonto muuttuu jo ihan luonnostaankin.
– Haluan painottaa etten anna mitään varsinaista suositusta lausunnossani, mutta toivotan onnea matkaan miten sitten asiassa päätetäänkään edetä, Munsterhjelm toteaa.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi
Osittain synkät tunnelmat
Fosfaattipitoisuus on hälyttävän korkealla, happipitoisuudet paikoittain alhaisia ja uusi kasvillisuus valtaa alaa vesistössä, joka oli aikaisemmin Paraisten raakavedenottamo. Ålö naturvårdsförening -yhdistys hakee nyt tukea makeavesialtaassa toteutettaville toimenpiteille.
Kaikki viittaa siihen, että tullaan tarvitsemaan sekä tahtoa että rahallista tukea jotta voitaisiin ryhtyä toimeen mahdollisimman pikaisesti. Muuten lahdet ja poukamat Ålön makeavesialtaassa uhkaavat täyttyä lopullisesti lietteestä. Veden syvyys on useita metrejä, mutta paikoin pohja on täysin kuollut.
Kun Ålön luonnonhoitoyhdistyksen aktiivit tapasivat lauantaina, tunnelma oli suhteellisen apea.
– Tunnelma oli muuten ok, mutta monet ovat melko turhautuneita, toteaa yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Krister Söderholm.
Syy turhautuneisuuteen on kaksijakoinen: Osittain se johtuu siitä, että vaikka suurin osa maanomistajista haluaisikin avata altaan merelle päin, ympäristöviranomaiset ovat aikaisemmin suhtautuneet asiaan kielteisesti. Hakuprosessi on aikaavievä.
Toisaalta tuoreimmat Kari Penttisen esittelemät vesikokeet osoittavat todella hälyttäviä tuloksia. Samalla ne vahvistavat maanomistajien epäilyt: allas voi huonosti ja on jo osittain lietteen peitossa.
– Kirjoitan tällä hetkellä yhteenvetoa tilaisuudesta. Yhdistys miettii miten asiassa kannattaa edetä ja hakee yhteistyökumppaneita, Söderholm toteaa tiistaina.
Näitä mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kaupunki ja Nordkalk.
Heti täytäntöön pantavia toimenpiteitä voisivat olla happeuttamisen uudelleenkäynnistäminen sekä ojien kautta veteen kulkeutuvien päästöjen minimointi ja mahdollisesti ravintoa poistavien kasvien istuttaminen ojien varsille ja niin edelleen.
Kohonneet fosfaattipitoisuudet ja kuolleet pohjat viittaavat vaikeaan hapenpuutteeseen lahdissa.
Yhdistyksen jäsenet, eli paikalliset maanomistajat ja asukkaat, haluavat samaa kuin kaikki veden äärellä asuvat.
– Haluamme jatkossakin voida uida, kalastaa, veneillä näillä vesillä ja haluamme että lapsenlapsemme voivat tehdä samoin, Söderholm toteaa.
– Emme oikein pidä siitä, että olemme saaneet kuulla olevamme itsekkäitä kun ajamme altaan avaamista. Kaikki kuitenkin ajattelevat tulevaisuutta. Altaan avaamista me toivomme, mutta muodollisesti ainoa taho joka voi ajaa asiaa on Paraisten Vesi Oy jonka on tehtävä hakemus.
Anja Kuusisto
050-400 2352/anja.kuusisto@aumedia.fi
