Naiset kultakannassa 50 vuotta sitten

 

50 vuotta myöhemmin. Lena Laurén (os. Tuomi) ja Maj Björk (os. Lindholm) saavuttivat naisten SM-kultaa maaliskuun lopulla 1968. Kuva: Mikael Heinrichs
Vuoden 1968 naisten SM-kulta on edelleen seuran ainoa aikuisten sarjoista. Maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 1968 Sarlinin koulun liikuntasalissa kirjoitettiin historiaa, kun Piffen voitti HIFK:n päätöskierroksen ottelussa 10–7 (2–4) varmistaen samalla mestaruuden.
Sen ajan lehtitietojen mukaan ottelu ratkesi toisen puoliajan keskivaiheilla, kun Elvi Klemets iski kahdesti vieden kotijoukkueen 7–5 -johtoon. Varsinaisen voittomaalin teki Ina Hellström.
– Tapaamme edelleen silloin tällöin, mutta mitään varsinaista kultamuisteloa emme ole järjestäneet – ainakaan vielä. Suurin osa meistä asuu edelleen Paraisilla tai lähistöllä, joten sellaisen järjestäminen tuskin olisi mikään mahdottomuus, Maj Björk (os. Lindholm) nauraa.
– Muistan kyllä sen, että mestaruus oli siihen aikaan iso juttu. Siihen aikaan mitalistit ratkottiin sarjapeleissä, playoffeja ei pelattu lainkaan, Lena Laurén (os. Tuomi) kertoo.

Kultajoukkue 1968
Kerstin ”Tettan” Lindqvist, Elvi Klemets (Johansson), Ina Hellström, Gun Karlsson, Maj Lindholm (Björk), Lena Tuomi (Laurén), Anne-Gun Johansson, Rea Wahlsten (Winqvist), Ulla Lundström (Czuryszkiewicz), Gun Hellén (Alexandersson), Barbro Lindholm (Ekman), Rea Söderholm.
Valmentaja: Stig ”Jompa” Eriksson.

Tuolloin Piffenillä oli jalkeilla varsinainen ”kultainen sukupolvi”, sillä sama runko oli mukana voittamassa pronssia 1966, hopeaa 1967 ja jälleen hopeaa 1969. Tämän jälkeen joukkue hajosi kun pelaajat siirtyivät muualle opiskelemaan tai lopettivat muista syistä. Tulokset olivat myös hieman vaatimattomampia aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin seuran naiset jälleen ottivat SM-mitaleita.

Turun Sanomat 1.4.1968.
– Sanoisin joukkuehengen olleen meidän suurimpia valttejamme. Tapasimme paljon myös kentän ulkopuolella ja pidimme yhtä tehden erilaisia hauskoja juttuja yhdessä. Alussa oli myös kilpailua pelipaikoista, mutta 60-luvun loppupuolella tietty ydinryhmä oli jo vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa. Stig ”Jompa” Erikssonin rooli valmentajana oli myös tärkeä, Björk toteaa.
Mestaruusjoukkueesta peräti viisi pelaajaa pääsi pelaamaan uransa aikana harvinaisia naisten A-maaotteluita. Hellströmillä on tilillään viisi maaottelua, Laurénilla neljä ja Gun Alexanderssonilla (os. Hellén) yksi. Maalivahti Kerstin ”Tettan” Lindqvist (2) ja Björk (7) pelasivat omat maaottelunsa vasta siirryttyään pääkaupunkiseudulle opiskelemaan.
– Silloin alkuun minä ja Ina taisimme olla ensimmäiset naiset näiltä tienoilta maajoukkueessa. Silloin siellä oli helsinkiläisiä koko porukka ja sitten me kaksi maalta, oman uransa vuonna 1970 lopettanut Laurén sanoo.
Björk jatkoi pelaamista vielä 1980-luvulle asti, jolloin hän pelasi osan Piffenin kotiotteluista.
Kumpikin seuraa käsipalloa tänä päivänä korkeintaan silloin tällöin. PUNTissa pelejä on viime kausina nähty muutama kaudessa. Television arvoturnauspelejä he katsovat myös ajoittain.
Mikael Heinrichs
050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi