Kesälomien ajoituksesta

”Suomen varhaiskesä on usein sateinen ja kylmä” on melko yleinen argumentti esimerkiksi koulujen suunnalta, kun keskustellaan koulujen kesälomien siirtämisestä parilla viikolla eteenpäin siten, että ne päättyisivät vasta elokuun lopulla.

Kun katsoo tätä vuotta, olisi melkeinpä toivonut kesäloman sijoittamista jo toukokuulle. Se joka onnistui pelaamaan korttinsa oikein lienee suhteellisen tyytyväinen tällä hetkellä. Välillä on koeteltu hellerajoja oikein urakalla ja muutenkin päivälämpötila on pysytellyt mukavasti siinä 20 asteen paremmalla puolella – ja kaiken lisäksi rannat ovat takuuvarmasti levättömiä.

Tämä tuskin lienee ihan jokavuotista (toivottavasti ei), mutta kuitenkin. Alkukesä on valitettaqvasti osoittautumassa parhaaksi vuodenajaksi meidän leveysasteillamme, ainakin mikäli halajaa uimaan.

Kaikki korulauseet sesongin pidentämisestä ovat juuri sitä – korulauseita – ellei kukaan oikeasti tee asioille jotain.

Toki muitakin argumentteja on olemassa. Ymmärrän huomattavasti paremmin esimerkiksi sen, että kesäloma-ajankohdan yhtenäistäminen koko EU:n alueella mahdollistaisi koululaisten ja opiskelijoiden osallistumisen erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin.

Muilta osin koko ajatus tuntuu enemmänkin markkinavoimien ja elinkeinoelämän fiksusta ajatuksesta ja heidän intressien ajamiselta.

”Olisi hyvä jos koko saaristo ei olisi kiinni kun keskieurooppalaiset tulevat tänne”. Niinpä niin. Ja sehän on asia joka on sidoksissa koulujen lukuvuoden alkamiseen, sillä perheet suunnittelevat usein mökkiviikkojaan ja lomiaan juuri koulujen kesälomakauden mukaan. Ainakin siltä tuntuu.

Vertailuesimerkkinä voi vaikkapa käyttää Nauvon kirkonkylää ja päivämääriä 5.8. sekä 12.8. ihan minä vuonna tahansa.

Jollain tavalla tuntuu hieman oudolta, että henkilön x ja henkilön y vapaapäivän sijoittumisen pitäisi olla se määräävä tekijä yrittäjä a:n ja yrittäjä b:n palvelun aukipidon suhteen. Ellei paikka ole auki juuri silloin kun se sinulle sopii, niin sitten se ei ole auki.

Yrittäjän edellytetään työskentelevän 24/7/365. Tosiasiassa sellaisiakin yrittäjiä on montakin, mutta se ei aina loppupeleissä ole se autuaaksi tekevä asia. Jos yrittäjällä on työntekijä, hänen pitäminen töissä ei aina kannata, ellei kriittistä massaa – asiakkaita – ole riittävän paljon.

Sesonkipainotteisissa paikoissa tämä ikään kuin korostuu.

Kaikki korulauseet sesongin pidentämisestä ovat juuri sitä – korulauseita – ellei kukaan oikeasti tee asioille jotain. Ja ne suurimmat epäkohdat ovat kyllä jossakin aivan muualla kuin koulujen kesälomien ajankohdissa.