Musiikki ja laulu valtaavat kirkon

Musiikkia ja laulua. Kanttori Hanna Lehtonen, teologi Patrik Hagman ja Väståbolands svenska församling -seurakunnan vt. kappalainen Jari Heikkilä toivottavat musiikin ja laulun tervetulleeksi kirkkoon. Kuva: Mikael Heinrichs.
Musiikkia ja laulua. Kanttori Hanna Lehtonen, teologi Patrik Hagman ja Väståbolands svenska församling -seurakunnan vt. kappalainen Jari Heikkilä toivottavat musiikin ja laulun tervetulleeksi kirkkoon. Kuva: Mikael Heinrichs.
 
Ensi keskiviikosta lähtien ruotsinkielisen seurakunnan viikkomessut tulevat säännöllisesti tarjoamaan noin kerran kuussa taizé-lauluja.
Kirkon jäsenpaosta puhutaan paljon ja taizémessujen kohdalla voidaankin miettiä, ovatko ne eräänlainen yritys taittaa tätä kehitystä. Niiden avulla pyritään kuitenkin tekemään sekä kirkkoa että messua helpommin lähestyttäväksi.
– Jo viime vuonna järjestimme taizémessuja noin kerran kuussa, mutta nyt haluamme aktiivisesti kertoa tästä ja toivottavasti saada ihmiset löytämään tiensä kirkkoon, toteaa ruotsalaisen seurakunnan kanttori Hanna Lehtonen.
Kauniit, neliääniset laulut joihin on helppo yhtyä – ja lisäksi kirkkokuron avustuksella – pitäisi siis houkutella lisää väkeä kirkkoon.
– Itse asiassa sattui niin mukavasti, että viikkomessut ovat juuri sopivasti ennen ruotsinkielisen kirkkokuoron harjoituksia, joten sehän sopi hyvin, Lehtonen toteaa.
Samalla hän muistuttaa ettei tässä ole kyse kirkkokuoron varsinaisesta esiintymisestä, vaan osallistumisesta.
Taizé on Etelä-Ranskassa toimiva, 1960-luvulta lähtien runsaasti etenkin nuoria kristittyjä luokseen houkutellut luostari (katso faktaruutu tekstin jälkeen). Toiminta on alusta alkaen keskittynyt vahvasti sosiaalisiin aspekteihin. Perustaja piilotti aikainaan vainottuja juutalaisia luostariin toisen maailmansodan aikana.
Taizé-laulut ovat lyöneet läpi ympäri maailman. Ne tuovat eräänlaista meditatiivista ilmapiiriä tilaisuuksiin, joissa niitä esitetään.
– Onhan se myönnettävä, että messu on suhteellisen vaikea muoto monelle. Sen sijaan yksinkertaisempi tilaisuus on helpommin myös sellaisten henkilöiden lähestyttävissä, jotka eivät välttämättä kovinkaan usein kirkossa käy, toteaa itse Taizéssa ja yhteisön luostarissa vieraillut teologi Patrik Hagman.
– Yhteisöllisyys, havainto siitä että kristinusko voi olla myös tällaista, hän vastaa kysymykseen häneen Taizéssa suurimman vaikutukseen tehneeseen asiaan.
Syy laulujen suureen suosioon piilee hänen mukaansa niiden yksinkertaisuudessa. Niiden opetteleminen ei kovinkaan suuria ponnistuksia vaadi.
– Opettelemiseen ei mene useita vuosia. Kyseessä on modernin ja vanhan sekoitus joka on helposti myös modernin ihmisen omaksuttavissa. Samalla pitää muistaa ettei taizé-laulujen sävyttämiä viikkomessuja pidä asettaa vastakkain sunnuntaimessujen kanssa. Ne ovat – ja niiden kuuluukin olla – haastavampia, hän sanoo.
Myös ruotsalaisen seurakunnan vt. kappalainen Jari Heikkilä on iltaisin järjestettävien messujen puolestapuhuja. Niissä on aivan omanlaisensa tunnelma.
Iltakirkkoa toimintamuotona on pohtinut blogissaan myös Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen.
– Ruotsalaisen seurakunnan viikkomessuja vietetään joka keskiviikko kello 18, taizé-lauluja on puolestaan luvassa noin kerran kuussa. Ensimmäinen kerta on vuorossa ensi keskiviikkona, 30. syyskuuta. Soittimet ovat myös tervetulleita, eli jos esimerkiksi joku huilisti tai sellisti haluaisi tulla esiintymään, kannattaa olla yhteydessä, Lehtonen sanoo.
Tokihan Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta ja Väståbolands svenska församling ovat kaksi täysin erillistä seurakuntaa, mutta Hagmanin mukaan perimmäinen viesti on kuitenkin yhteinen – tavallaan keinotekoisesta kielirajasta huolimatta.
Taizé-laulujen esityskielet ovat niin ikään vaihtelevia. Lauletaan latinaksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi.
– Tämä jos mikään on monikulttuurista, Hagman painottaa.
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi


 

Taizé-yhteisö

  • Kristillinen, ekumeninen yhteisö/veljeskunta Taizén (lausutaan te’zee) kylässä, noin 100 km Ranskan Lyonista pohjoiseen.
  • Perustettiin vuonna 1940 Roger Schützin, myöhemmin veli Rogerin, toimesta.
  • Sai alkunsa pakolaisten vapaasatamana, riippumatta heidän uskonnollisesta vakaumuksesta.
  • Koostuu tänä päivänä noin sadasta veljestä, joilla on sekä protenstanttinen että katolinen tausta, noin kolmestakymmenestä eri maasta.
  • Vastaanottaa joka vuosi lähemmäs 100 000 vierailijaa.
  • Musiikki on isossa roolissa ja taizémessuja järjestetään säännöllisesti useissa eri kirkoissa ympäri maailman.
  • Ensimmäinen suomenkielinen taizé-laulu julkaistiin vuonna 2012.
Lähteet: wikipedia.org, taize.fr, aftonbladet.se, evl.fi